Fanni opiskelee johtamista
Kävin Savonlinnan Taidelukion ooppera- ja musiikkiteatterilinjan, pääaineenani klassinen laulu ja sivuaineena poikkihuilu. Taikkari oli humanistinen hippien kehto, jossa kelluin tyytyväisenä, talouskasvun vastaisena ihmisen alkuna. Inhokkiaineitani olivat kaikki matemaattis-luonnontieteellinen huuhaa, kuten matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Ylppärikeväänä hain elokuvaohjaajan, journalistin ja näyttelijän tutkintoihin. Maailma musertui, kun teatterikorkean ovet eivät auenneetkaan.
Kuka olisi arvannut, että muutamaa vuotta myöhemmin täällä sitä ollaan: Jyväskylän kauppakorkeakoulussa ja valinta tuntuu täydelliseltä. Pääaineenani opiskelen johtamista, sivuaineinani ovat markkinointi ja kulttuurien välinen viestintä. Jahka aikaa riittää, haen opinto-oikeutta myös espanjan ja sukupuolentutkimuksen sivuaineisiin. Ihmisten johtaminen on aina ollut minulle ominaista, joten pääaine sopii minulle kuin nappi silmään. Pääsen opinnoissani hyödyntämään innovatiivisuuttani ja huomaan nyt, että taidelukio on kehittänyt erityisesti luovaa ongelmanratkaisutaitoani.
Olin vuoden Alkio-opistolla ennen kuin hain kauppakorkeakouluun. Siellä opiskelin syksyn ajan avoimen yliopiston kautta kauppatieteiden perusopintoja ja kevään ajan luin pääsykokeisiin. Ahkera työ tuotti tulosta ja pääsin tuolloisen hakujärjestelmän mahdollistamana sekä Vaasaan, että Jyväskylään. Valitsin Jyväskylän, enkä ole katunut hetkeäkään!
Tullessani Jyväskylään ensimmäiset viikot olivat todella vauhdikkaat – fuksiviikot ovat yksi Pörssin vuoden kohokohdista ja ne lunastivat odotukseni täysin. Kurssivalintojen kanssa kuljin vähän eri polkua kuin ne opiskelijat, joilla ei ollut opintoja alla. Sain opintoneuvojilta ja tutoreilta paljon apua ja koulu lähti hyvin käyntiin. Pelkäsin erityisesti matematiikkaa ja laskentatoimea, mutta luennoilla käymällä ja rohkeasti apua pyytämällä olen oppinut niidenkin sisällöt hyvin ja pärjännyt tenteissä mainiosti.
Tänä vuonna toimin Jyväskylän kauppakorkeakoulun ainejärjestön Pörssi ry:n hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana, eli kopona. Huolehdin siis siitä, että opiskelijan näkökulma otetaan huomioon kaikessa kauppakorkeakoulun ja yliopiston päätöksenteossa. Kopona pääsen kehittämään opetusta yhteistyössä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Kiinnostus järjestötoimintaan ja yhdessä tekemiseen ovat perujaan taidelukioajoilta ja on ihanaa huomata, että täältäkin löytyy saman henkisiä, aktiivisia opiskelijoita, joiden kanssa voidaan yhdessä rakentaa opiskelijoille parempaa arkea.
