Sääntöremontti: hallituksen valinta 

Mistä on kyse?
Viime syksynä Pörssin syyskokouksessa pidettiin mielenkiintoinen puheenvuoro hallituksen valintatavasta ja sen ongelmallisuudesta. Tänä vuonna olemmekin tarttuneet härkää sarvista ja kokosimme kasaan sääntöuudistustyöryhmän, jonka kesken aloimme pohtimaan niin hallituksen valintaa, kuin myös muitakin Pörssin sääntöjä. Tässä tekstissä käymme säänuudistusta läpi paljon puhuttaneen hallituksen valinnan tiimoilta. 

Lyhyesti kerraten aikaisemmin Pörssin hallituksen valinnassa on ollut ongelmana suhteellisen vaalitavan käyttö listoista äänestäessä. Tämä käytännössä mahdollisesti johtaisi tilanteeseen, joka ei ole hallituksen valinnassa tarkoituksen mukainen (esim. hallitukseen saattaisi päätyä useampi samasta pestistä kiinnostunut hakija). 

Tämän myötä lähdimmekin tekemään selvitystyötä siitä, miten hallituksen valinta voitaisiin toteuttaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tutustuimme kattavasti muiden järjestöjen tapoihin valita hallitus ja sovelsimme löytämiämme hyötyjä oman hallituksemme valintaan. 

Mitä on pohdittu?  

Hallituksen valintatapaa miettiessä lähdimme tietysti ratkaisemaan viime vuonna esille noussutta ongelmaa, mutta halusimme käydä läpi koko hakuprosessin. On selvää, että hallituksen valinta on puhuttanut monilla tavoin jäsenistössä ja pyrimmekin selvittämään, että mikä olisi se oikea tapa valinnan tekemiseen.  

Erityisesti tämänhetkisen valintatavan avoimuus ja demokraattisuus ovat teemoja, jotka ovat olleet vahvasti esillä. Siispä uudistuksia tehtäessä tuli jokaista vaihetta valintaprosessissa katsoa näitä asioita miettien. 

Tämän myötä syynin alle päätyi jokainen vaihe jo hakemuksista lähtien. Miten haastattelut tulisi järjestää? Entäpä pidetäänkö vaalisaunaa tai muuta avointa roastia? Lisäksi nostimme pöydälle tämänhetkisessä valintatavassa olevan listan ja sen tarpeellisuuden. 

Hyviä ja huonoja puolia ylläolevista 

Käydään vähän läpi hallituksen valitsemisprosessia vaihe vaiheelta ja samalla kerromme hieman, mitä kaikkea nousi esiin joka vaiheesta.

Hakemukset ovat hallitushaussa kaiken alku hakijan puolelta asiaa katsoen. Aloimme pohtimaan hakemuksia varsinkin avoimuuden näkökulmasta ja tämä loogisesti johti kysymykseen siitä, että kuuluisiko hakemuksien olla vain PJehdokkaiden silmille vai myös yleisesti jäsenistön nähtävillä. Molemmissa on puolensa. Jäsenistölle julkaistavat hakemukset lisäävät valintaprosessin avoimuutta, motivoivat panostamaan hakemukseen yhä enemmän ja antavat mahdollisuuden tutustua hakijoihin jo etukäteen. Kuitenkin kaikille näkyvien hakemusten varjopuolella on suurempi kynnys hakea ujommille hakijoille ja myös sen mahdollisuus, että toiset eivät ole yhtä hyviä kynäniekkoja kuin toiset, jolloin lahjakkaammat kirjoittajat saavat etumatkaa. Pelkästään PJehdokkaille näkyvät hakemukset voisivat tehdä henkilökohtaisten asioiden avaamisen hakijoille helpommaksi, mutta tämä söisi pois avoimuudesta jäsenistölle. 

Haastattelut, jotka ennen on järjestetty hakijoiden ja PJ-ehdokkaiden kesken, joutuivat myös syynin alle. Jälleen suurimpana mietiskelyn aiheena oli se, että tulisiko haastattelujen pysyä suljettuina vai tulisiko niiden liikkua julkisten haastattelujen, kuten esim. Dumpin “vaalisaunan” tapaiseen suuntaan. Suljettujen haastattelujen hyöty on siinä, että rauhallisessa ympäristössä hakijoiden on helpompi tuoda oma itsensä esiin ilman huolia esiintymisestä tai yleisön reaktiosta. Näin PJ-ehdokkaat saavat paremman kuvan hakijoista heille luonnollisemmassa työskentely-ympäristössä. Suljetussa haastattelussa hallitukseen hakijat myös pääsevät esittämään kysymyksiä takaisin PJ-ehdokkaille ja näin myös saavat kuvan PJ-ehdokkaiden ajatusmaailmasta. Avoimet haastattelut taas näyttäytyivät pohdinnassamme osittain tarpeettomina sillävaikka avoimet haastattelut järjestettäisiin, tulisi silti järjestää myös suljetut haastattelut yllä mainittujen syiden vuoksi. Avoimet haastattelut olisivat myös tapahtumana hieman aikaa vieviä ja tämän vuoksi voisi olla hankalaa motivoida jäsenistöä paikalle sekä haastatteluihin että syyskokoukseen äänestämään. Muutenkin avoimilla haastatteluilla olisi paikkansa prosessissa vain, jos jokainen hallituksen jäsen valittaisiin erikseen. Tällöin jokaisella hakijalla olisi kuitenkin oma puheenvuoronsa syyskokouksessa ja näin tulisi haastatteluissa vain turhaa toistoa. 

Itse hallituksen valintatapa on ollut suurin kokonaisuus analysoitavaksi. Vallitsevassa valintatavassa valitaan ensin PJ, jonka jälkeen valikoituu hallitukseksi PJ:n ehdottama lista, mikäli kilpailevia listoja ei ehdoteta. Tässä valintatavassa positiivista on sen sallima mahdollisuus puheenjohtajalle hahmotella kokonaisuutta ja ryhmädynamiikkaa hallituksen sisällä. Lisäksi tämä tapa voi olla apuna niille, joiden esiintymisen ulosanti ei ole parasta luokkaa. Toisin sanoen PJ pystyisi esim. suljetuissa haastatteluissa esiin tulleiden tekijöiden pohjalta nostamaan ujomman hakijan listalleen, kun taas esiintymistä vaativammissa tavoissa hänelle valituksi tuleminen voisi olla haastavampaa. Listan valitseminen myös vie huomattavasti vähemmän aikaa, kuin yksittäiset äänestykset. Huonona puolena tavassa on sen perustuminen olettamaan siitä, että PJ osaa tehdä hyvän valinnan, joka taas ei ole mahdollisesti niin demokraattista, kuin jokaisesta pestistä käyty erillinen äänestys. Lisäksi listan avulla valituksi tuleminen ei välttämättä anna hakijalle sitä draivia, jonka se antaisi, että jäsenistö valitsisi juuri hänet. Toisaalta myös paikka listalla voi antaa potkua hakijalle todistaa olevansa valinnan arvoinen.  

Mutta olisiko listalla sitten paikkaa prosessissa, vaikka äänestettäisiinkin jokainen pesti erikseen? Jos PJ-ehdokkaat tarjoaisivat oman hahmotelmansa hallituksesta ennen PJ:n valintaa antaisi tämä samalla äänestäjille kuvan myös PJ-ehdokkaista ja heidän käsityksestään tulevasta hallituksesta. Lisäksi tällä listalla pystyttäisiin tarjoamaan tulevan PJ:n näkökulma kokonaisuudesta ja ryhmädynamiikasta, joka kuitenkin on tärkeää sillä Pörssin hallituksessa painottuu paljon ryhmätyö ja yhdessä tekeminen. Pörssissä hallitustoiminta harvoin on täysin pestisidonnaista omalla kaistalla paahtamista. Huonona puolena ja riskinä listan esitmisessä voidaan pitää sitä, että luottavatko äänestäjät pesteistä äänestettäessä sokeasti PJ:n ehdotelmalistaan, jolloin lista ohjaa äänestystuloksia liikaa. 

Yksin vai yhdessä? No unohdetaan lista hetkeksi. Olisiko sitten pesteistä yksitellen äänestäminen kaikin tavoin parempi tapa valita Pörssille hallitus? Näistä kahdesta vaihtoehdosta (lista vs. yksittäin) se on selkeästi demokraattisempi ja lisää jäsenistön vaikutusvaltaa. Kuitenkin tämä tapahtuu samalla kokouksen keston kustannuksella. Jokaisen pestin äänestystä edeltävät esittely- ja kyselypuheenvuorot vievät oman aikansa. On myös muistettava, että yksittäin pesteistä äänestettäessä ovat myös mahdollisesti ne hakijat vahvoilla, joilla on hyvät sosiaaliset suhteet ja ujommat hakijat saattavat jäädä puheenvuoroissa esiintymistaitoisten jalkoihin. Tässä tulee ottaa huomioon, että kaikissa hallituspesteissä ei sinänsä edes vaadita showmiehen elkeitä ollakseen pätevä hakija. Toisaalta demokratia on demokratiaa ja loppujen lopuksi tällä tavalla jäsenistö päättää. 

Kysely ja tulokset 

Eri valintatapoja punnittuamme järjestimme myös kyselyn, jossa keräsimme kommentteja erilaisista hallituksen valintatavoista jäsenistöltäPyysimme risuja ja ruusuja niin nykyisestä valintatavasta, kuin myös kahdesta eri mahdollisesta tavasta, joihin voisimme vaihtaa tulevaisuudessa. Esitimme eri mahdollisuuksina listojen välillä äänestämisen ja yksittäisistä pesteistä äänestämisen. Tulos oli  selkeä. Yksittäisten pestien välillä äänestäminen oli valtaosassa vastauksia valittu paremmaksi tavaksi valita yhdistyksen hallitus. 

Kyselyssä yksittäisistä pesteistä äänestämisen kannalla olijat olivat usein nostaneet esiin demokratian toteutumisen tärkeyden sekä sen, kuinka tärkeää on kuunnella jäsenistöä hallitusta valittaessa. Toisaalta taas listaäänestystä puolustettiin korostamalla, kuinka se nopeuttaa kokouksen kulkua ja kuinka silloin joku on miettinyt koko hallituksen kokoonpanoa ja ryhmädynamiikkaa hallitusta muodostaessaan.  

Tulevaisuus ja mitä seuraavaksi tapahtuu 

Kyselyn tulokset luettuamme ja pohdittuamme asiaa vielä hallituksen kesken, tulimme siihen tulokseen, että avoimuutta todella kaivataan hallituksen valintaan ja yksittäisistä pesteistä äänestäminen on paras tapa toteuttaa tätä kaivattua demokratiaa ja avoimuutta. Halusimme kuitenkin myös yhdistellä hieman molempia tapoja.  

Siispä elokuussa pidettävässä vuosikokouksessa tulemme esittämään uutta hallituksen valintatapaa, jossa PJ-ehdokkaat kokoavat oman ehdotuksensa tulevasta hallituksesta ja esittävät tämän syyskokouksessaNämä PJ-ehdokkaiden listat eivät kuitenkaan ole millään muotoa sitovia, vaan jokaisesta pestistä äänestetään yksitellen.  

Vuosikokouksessa tullaan äänestämään sääntöuudistuksen hyväksymisestä ja uusien sääntöjen hyväksyminen vaatii ensimmäisessä kokouksessa 3/4 enemmistön paikalla olevilta jäseniltä ja seuraavassa yhdistyksen kokouksessa yksinkertaisen enemmistön, jolloin uudet säännöt on hyväksyttävä muuttumattomana

Uusi hakuprosessi, jota kokouksessa esitetään tulee olemaan seuraavanlainen: 

Avoimet hakemukset – Syyskokouksen osallistujien äänestäessä yksittäisistä pesteistä avoimien hakemusten merkitys korostuu. Jäsenistön on tärkeää nähdä, miten hakijat perustelevat miksi heidät tulisi valita kyseisiin pesteihin ja antavat jäsenistölle mahdollisuuden tutustua hakijoihin ennakkoon. Avoimet hakemukset antavat äänestäjille paremman mahdollisuuden äänestää motivoituneinta ja vakuuttavinta ehdokasta. 

Suljettu haastattelu puheenjohtajaehdokkaiden kanssa – Haastattelut PJ-ehdokkaiden kanssa antavat jokaiselle hakijalle mahdollisuuden kertoa rauhassa omasta osaamisestaan ja motivaatiostaan mahdollisille tuleville puheenjohtajille. Lisäksi tässä haastattelutilanteessa hakijoilla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä puheenjohtajaehdokkaille. Haastattelujen jälkeen puheenjohtajaehdokkaiden on helpompi koota oma listaehdotuksensa, kun ovat tavanneet kaikki hakijat myös kasvotusten. 

Puheenjohtajaehdokkaiden ehdotuslistojen perustelut – Jokainen puheenjohtajaehdokas paljastaa ennen puheenjohtajasta äänestämistä oman ehdotuksensa hallituksen kokoonpanosta. Nämä listat eivät ole sitovia, vaan toimivat vain pohjaehdotuksena hallituksen mahdolliselle kokoonpanolle. Listojen esittämisen yhteydessä jokainen puheenjohtajaehdokas myös lyhyesti kertoo, miksi on valinnut kyseiset ihmiset omalle listalleen. Tällöin puheenjohtajaehdokkaat voivat myös puhua ujompien hakijoiden puolesta. Puheenjohtajaehdokkaat ovat haastatelleet jokaisen hakijan etukäteen, joten he voivat tuoda lisää hakijoiden valitsemista puoltavia seikkoja esiin, vaikka oshakijoista olisikin esiintyjinä varautuneempia, kuin muut hakijat. 

Puheenjohtajan valinta – Puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät ja vastaavat mahdollisiin yleisön kysymyksiin, jonka jälkeen puheenjohtajasta äänestetään. Valinta tapahtuu ehdottomalla äänten enemmistöllä, eli ehdokkaan täytyy saada yli puolet äänistä tullakseen valituksi. Muussa tapauksessa äänestetään uudelleen kahden eniten äänien saaneen kesken. 

Mahdollisuus esitellä itsensä ja vastailla yleisön kysymyksiin syyskokouksessa – Syyskokouksessa jokainen ehdokas pääsee vielä lyhyesti esittäytymään ja kertomaan itsestään kokousyleisölle. Yleisölle annetaan myös mahdollisuus kysellä kysymyksiä ehdokkailta. 

Itse hallituksen valinta tapahtuu syyskokouksessa yksitellen pestikohtaisesti äänten yksinkertaisella enemmistöllä, eli jokaisesta pestistä käydään yksi äänestys, jonka perusteella eniten ääniä saanut valitaan tehtävään. Parillisissa pesteissä (kuten tapsat ja yrkät) äänestetään pareista. Eli äänestäjillä on kaksi ääntä, jotka voivat antaa kahdelle eri hakijalle. Kaksi eniten ääniä saanutta hakijaa valikoituvat tässä tapauksessa hallitukseen. 

Lopuksi 

Sääntöuudistusprosessi on liikkunut meidän käsissämme kuluneen kevään ja kesän ajan, mutta tästä se siirtyy pörssiläisten käsiin. Tämä uusi tapa valita Pörssille hallitus astuu voimaan mikäli se saa ensin yhdistyksen kokouksessa paikalla olevien jäsenten 3/4 enemmistön ja tämän jälkeen vielä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa ehdotus tulee hyväksyä muuttumattomana yksinkertaisella enemmistöllä. Ensimmäisen kerran uudistusta tullaan ehdottamaan vuosikokouksessa 19.8. ja tavoitteena on saada uudistus voimaan jo ennen seuraavan hallituksen valintaa. Uudessa tavassa tulee olemaan risunsa ja ruusunsa, mutta ilman kokeilua ja muutosta kehitystä ei tapahdu 

Kiitos, jos luit tänne asti! Tule myös äänestämään. 😊  

Sääntöuudistustyöryhmä: 

Sami Wessman
Noora Lampinen
Inka Kervinen
Roni Ihamäki 

Teksti: Roni Ihamäki ja Inka Kervinen 

You must be logged in to post a comment