Vuoteni fuksina – vielä kerran

Moi! Olen Elli, yksi Pörssin vuoden 2017 fukseista. Matkani pörssiläiseksi on ollut ehkä vähän tavallisesta polusta poikkeava, sillä ennen päätymistäni kauppakorkeakouluun ehdin opiskella muutaman vuoden hallintotieteitä. Ajatus kauppatieteiden opinnoista kyllä heräsi jo lukiossa, mutta en uskonut rahkeideni riittävän luku-urakkaan heti kirjoitusten jälkeen. Koska yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet minua, valitsin Tampereen yliopiston ja hallintotieteet, ja pääsinkin suoraan lukiosta opiskelemaan. Pari ensimmäistä opiskeluvuotta hallintotieteillä meni lähes kokonaan bilettäen ja sitä kuuluisaa verkostoitumista harrastaen. Kun jossakin vaiheessa havahduin siihen, että pitäisi opiskellakin, tuntui, etten saa opinnoistani irti sitä mitä halusin. Päätin kokeilla kauppikseen hakemista, mutta ensimmäisellä hakukerralla jäin rannalle ruikuttamaan. Viime keväänä sitten tartuin pääsykoekirjoihin asenteella nyt tai ei koskaan. Kaikki meni lopulta hyvin ja olin haljeta onnesta, kun sain tietää päässeeni opiskelemaan ensimmäiseen hakukohteeseeni Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun!

Kun tuli aika suunnata kohti Jyväskylää, päätin ottaa fuksisyksystä kaiken irti, kun mahdollisuus siihen vielä annettiin. Fuksiviikot olivat rankat, mutta ikimuistoiset. Ohjelmaa oli paljon ja tutustuin moniin mahtaviin tyyppeihin. Osasin ehkä itsekin ottaa rennommin, kun kaikki kuviot olivat periaatteessa minulle jo tuttuja. Parhaimmat fuksiviikkojen tapahtumat olivat fuksiexcu ja tietysti fuksiaiset. Fuksisyksyni kruunasi puurojuhlavastaavana häärääminen Iitan ja Janinan kanssa ja meidän puurojuhlatiimi, jonka kanssa järkättiin paras mahdollinen lopetus syksylle!

Opiskelu tuntui aluksi työläältä. Olin tottunut itsenäiseen opiskelutyyliin ja nyt päiväni täyttyivätkin demoista, ryhmätöistä ja laskuharkoista. Pikkuhiljaa omat rutiinit muotoituivat ja homma alkoi helpottumaan ja noppiakin on kerääntynyt ihan kohtuulliseen tahtiin. Omalla kohdallani haasteita aiheutti keskeneräinen kandintutkintoni toisessa yliopistossa sekä kieliopintojen ja muiden hyväksilukujen kanssa vekslaaminen, joiden parissa kului tovi jos toinenkin. Tilanteeseeni suhtauduttiin todella ymmärtäväisesti ja joustavasti, ja lopulta sainkin paperit ulos. Nyt opintoni täällä Jyväskylässä jatkuvat maisterivaiheen puolella, joten valmistuminen häämöttää jo parin vuoden päässä.

Syksy meni hujauksessa ohi ja keväällä pyrin keskittymään enemmän opiskeluun, mutta toki muullekin ohjelmalle jäi aikaa. Pörssin toiminnassa mielestäni parasta on se, että tapahtumaa riittää ja ahkeralle tekijälle löytyy aina hommaa. Vaihtoehtoja riittää bileiden järkkäämisestä asiapitoisiin juttuihin. Itse lähdin mukaan kopojaostoon, joka toimii opiskelijoiden äänenä yliopiston päätöksenteossa. Roolini kopojaostossa on markkinoinnin oppiainevastaava ja tehtäviini kuuluvat muun muassa palautteen kerääminen ja välittäminen sekä opiskelijanäkökulman tuominen markkinoinnin opetukseen ja sen kehittämiseen. Meillä JSBE:ssä asiat on todella hyvin, kun opiskelijat on otettu niin monin tavoin koulutuksen kehittämistyöhön mukaan, ja siinä mukana oleminen on ollut mielenkiintoista ja palkitsevaa. Vuoden aikana puuhastelin aina silloin tällöin muissakin jutuissa mukana, kuten silliksen ja rinneriehan tiimeissä. Tiimit ovat loistava matalan kynnyksen tapa päästä toimintaan mukaan, suosittelen ihan kaikille!

Fuksivuodesta jäi paljon muistoja, mutta vielä jäi väliin reissuja ja tapahtumia, jotka haluan kokea. Ensi vuodelle omalta bucket-listaltani löytyvät ainakin seuraavat: Ruka, ulkomaanexcu sekä Kylteripäivät aka kypä. Myös vaihtoon haluan ehdottomasti lähteä jossakin vaiheessa. Parasta tässä vuodessa on ollut kaikkiin uusiin ihmisiin tutustuminen ja ihanat uudet ystävät. Olen tosi tyytyväinen siihen, että päädyin lopulta tänne ja odotan jo innolla, mitä kaikkea ensi syksy tuo tullessaan.

Elli Karppinen