Liikunta- ja kansainvälisyysvastaavan elämää

Bussin tasainen humina kuuluu taustalla, kun katseeni seuraa Itä-Suomen tyypillistä havupuiden hallitsemaa metsämaisemaa. Kuusentaimen on kuin jokavuotinen hallitus: se lähtee alkuvuodesta kasvamaan pienestä taimesta isoksi vahvaksi puuksi, joka pärjäävät omillaan tilanteessa kuin tilanteessa. Haikeudella mietin, kuinka lopussa vuosi on ja miten nopeasti vuosi on rullaillut loppua kohti.

Olen paluumatkalla kohti Jyväskylää. Syksyn omalta osaltani suurin ponnistus eli syysvaellus on nyt paketissa ja Kolin jylhät vaarat on valloitettu kyltereiden toimesta. Olo on helpottunut, koska kukaan ei kuollut, eikä ensiapulaukulle ollut tarvetta. Reissu oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut ja elokuusta lähtien aloitetut valmistelut ja järjestelyt saatiin vihdoin pakettiin. Muutamaan päivään mahtui satoja kilometrejä vaeltamista, upeita Itä-Suomen maisemia, mökkielämää sekä tutustumista boomilaisiin kylteritovereihin. Nyt vaan illaksi kotiin lepäämään ja huomenna hommat jatkuu vaihtoillan parissa.

Liikunta- ja kv-vastaavan tehtävät ovat olleet todella mielenkiintoisia ja siisteintä hommassa on ollut päästä luomaan uusia tapahtumia ja jättämään (toivottavasti) oman käden jälkensä Pörssin tulevien vuosien tapahtumakalenteriin. Uusia ihmisiä tapaa paljon ja varsinkin vaihtareiden kanssa pääset tutustumaan ihmisiin, jotka tulevat ihan ympäri maailmaa ja joita ei muuten tapaisi. Suomalainen melankolisuus loistaa heidän kohdallaan poissaolollaan – tilalla on positiivisuutta sekä aitoa elämäniloa. Tämä on koko kv-homman suola!

Mitä olen oppinut?

Perinteisten organisointi- ja tiimityöskentelytaitojen lisäksi erityisesti ajankäyttö, stressinsieto ja asenne tarttua hommiin ovat muuttuneet. Aikaisemmin oli helppo lykätä epämukavia asioita eteenpäin, mutta hallitustehtävien alettua vastuu ja velvollisuudet pakottivat ja opettivat tarttumaan asioihin saman tien. Tämä heijastuu myös ainejärjestötehtävien ulkopuolelle, missä ennen äärettömän laiskasta tiskaajasta on tullut ”tiskivuorten hallitsija”.

Ajatukset tästä vuodesta?

Elämäni paras vuosi! Vaikka välillä on väsyttänyt ja hommia on tehty yömyöhään, niin en vaihtaisi minuuttiakaan. Satoja uusia kokemuksia, paljon uusia ihmisiä ja vuoden aikana tapahtunut henkinen kasvu ei ole ajalla tai rahalla mitattavissa. Haastakaa itseänne: se ”kolisee” hyvällä tavalla. 🙂

-Roope