JuhlaTikin tiistai!

Juhlavastaavan tiistai

Klo 7.45 Herätyskelloni ääni tunkeutui sulounieni läpi ja heräsin tokkuraisena. Käänsin kylkeä.

Klo 9.15 Yritykseni herätä ajoissa jäi jälleen kerran yritykseksi, ja loppujen lopuksi joudun skippaamaan aamukahvin kiiruhtaessani ulos.

Klo 10 Tänään aikataulussani ensimmäisenä oli vierailu vuosijuhlien jatkopaikalla Palokassa. Talon yhteyshenkilöä ei kuitenkaan näkynyt mailla eikä halmeilla, kun saavuimme jatkovastaavan kanssa paikalle, joten vain kurkkimaan sisälle ikkunoista. Onneksemme talossa oli suuret ikkunat.

Klo 10.30 Hieman epäonnisen matkan jälkeen suuntasin Selkkariin aamukahville sekä lukemaan sähköpostini. Minua ei ole koskaan suuremmin häirinnyt meteli, joten hallitushommien hoitaminen Pörssin toimistolla onnistuu leppoisasti samalla tuttuja moikkaillen.

Klo 12:30 Käytyäni kavereideni kanssa lounaalla nappasin itselleni hiljaisen nurkan kirjastolta ja kävin loppupäivän ToDo -listani kimppuun. Vuosijuhlien järjestelyt ovat onneksi hyvällä mallilla, joten tänään vain päivitin budjettia ja kontaktoin vuosijuhliin liittyviä henkilöitä. Ehdin myös esimerkiksi miettimään cocktail-tilaisuuden koristeluja.

Klo 14:30 Lähdin töihin. Välillä koulun, Pörssin, työn ja kavereiden yhdistely on ollut rankkaa, mutta hyvä tasapaino on löytynyt. Lisäksi tykkään työstäni kirjakauppa Jameralla niin paljon, että muutaman vuoron tekeminen viikkoon ei haittaa ollenkaan.

Klo 18:30 Töiden jälkeen menin kaupan kautta kotiin ja tein pinaattikeittoa. Tämän jälkeen vielä nopea sähköpostien tsekkaus ja elokuvan kimppuun!

Koska vujut ovat jo aivan nurkan takana, juhlavastaavan päivät ovat hyvin työntäyteisiä. Überkiireistä vaihetta ei onneksi kuitenkaan kestä kauaa, sillä tässä pestissä kiire riippuu hyvin paljon vuodenajasta. Esimerkiksi alkukeväästä Rinnerieha pitää työntouhussa, mutta loppukeväästä minulla oli aikaa kirjoittaa jopa kandi. Kaiken a ja o on huolellinen suunnittelu. Suurten tapahtumien järjestäminen muistuttaa hyvin paljon 1000 palan palapelin kokoamista ja juhlavastaavan pestissä pärjääkin loistavasti, jos on hyvä hahmottamaan kokonaisuuksia samalla kun sovittaa pienempiä asioita yhteen.

Mitä hallitusvuodesta jää käteen?

Esimerkiksi huikeita muistoja, valtava määrä uusia kamuja, stressin takia valvottuja öitä, ikimuistoisten bileiden takia valvottuja öitä, uudenlainen rohkeus tarttua haasteisiin, häkkyrälaskun voitto sekä 3 uutta vujumekkoa. Tärkeimpinä oppeina tästä vuodesta pidän kuitenkin kasvaneita organisointi- ja ongelmanratkaisutaitojani. Lisäksi olen selättänyt puheluiden soittelu –pelkoni! Vaikka tällä hetkellä hommaa on paljon, nää on niitä hyviä hommia, ja herään usein odottaen, mitä kaikkea kivaa päivä pitää sisällään (vähintään viiden torkutuksen jälkeen tietysti). Joku on tainnut joskus todeta, että kun tekee sitä mistä tykkää, ei työskentele päivääkään. Alkaa iskeä jo haikeus siitä, että yksi elämäni parhaista vuosista on lopussa. Odotan kuitenkin jo innolla vuosijuhlailtaa, kun skumppalasia kohottaessaan voi ylpeänä katsella ympärilleen ja todeta itse järjestäneensä sen.

-JuhlaTiki aka Laura Tikkanen