Bisnestä, retroilua ja laskettelua – Rukan excu 2017

Rukan excu. Tästä ultimaattisesta, yli 100 pörssiläisen vapun aloittavasta reissusta, jolta vain vahvimmat selviävät kotiin asti, olimme kuulleet legendaa ja hehkutusta jo fuksisyksystä alkaen. Pakkohan sinne oli itsekin lähteä mukaan selvittämään, olivatko kuulemamme puheet totta, tarua vai vielä jotain sitäkin ihmeellisempää.

Lähtöpäivänä vallitsi odottava tunnelma ja ryhmächatti kävi kuumana kysymyksistä: ”Onks kellään lainata lakanaa tooga-iltaan?”, ”Tarviiko sinne nyt haalareita ollenkaan?”, ”Ai että mikä retroteema?” Lopulta laukkuihin päätettiin pakata mukaan muun muassa useammat sateenkaaren nielaisseet hiihtotrikoot, vanhempien kaapeista esiin kaivetut kasarityyliset laskettelutakit sekä pörssimeklariakin nopeammat aurinkolasit. Ja ai niin, ne laskukamatkin voisi olla ihan hyödyllistä ottaa mukaan. Allekirjoittanut lähti reissulle sinnikkään kevätflunssan kourissa ja siksi hieman epäileväisenä omasta kestävyydestään, pientä apteekkia muistuttavasta lääkelaukusta huolimatta. Tällaista reissua ei kuitenkaan yhden vuotavan nenän takia missata, joten päättäväisin mielin suljin kämpän oven illalla kello 22 ja suuntasin nokan kohti tuntematonta.

Seikkailun ensimmäiseksi haasteeksi osoittautui hereillä pysyminen ennen bussimatkan alkamista Matkakeskukselta keskiviikon ja torstain välisenä yönä klo 1.30. Bussiin päästyämme silmät sulkeutuivatkin nopeasti ja seuraavan kerran teimme varikkopysähdyksen Oulussa, jossa pääsimme syömään ravitsevan aamiaisen. Ruoka- ja juomavarastojen täyttö taas suoritettiin Kuusamossa hieman ennen kiipeämistä Rukatunturin rinteille.

Aurinkorinteen mökkeihin asetuttuamme pidimme ansaitun lepotauon ennen illan rientoja. Osa porukasta jaksoi lähteä kauniin sään houkuttelemana testaamaan Rukan rinteitä suksien ja lautojen kanssa. Meno oli retroa ja railakasta jo ensimmäisenä iltana, ja ihmiset vierailivat toistensa majapaikoissa tiuhaan. Muutama mökki uhrattiin yhteisen hyvän vuoksi koko kansan juhlintapaikaksi, mikä näkyikin muun muassa erään lattian kirjaimellisena tulvimisena sekä valtavan siivousurakan määränä. Illan tasosta ja ihmisten liikkeistä kertoi seuraavana aamuna omalla kielellään myös mielenkiintoinen ilmiö, kun Pörssin massiivinen WhatsApp-ryhmä muuttui kertaheitolla virtuaaliseksi löytötavaratoimistoksi.

Perjantaina pääsimme kokemaan ensimmäisen teemaillan, kun lukuisat sombrerot, tekoviikset ja tequilapullot toimivat pörssiläisten asusteina mexican-teeman mukaan. Samaan aikaan ohjelmassa oli perinteinen sauna-appro, jossa päästiin kiertelemään porukalla löylyistä toiseen. Ryhmä fukseja uskaltautui vierailemaan jopa vanhempien pörssiläisten ”setäsaunassa”, jonka isännät tunnetusti jättävät saunaan mennessään häveliäisyyden sekä uimahousut löylyhuoneen ulkopuolelle.

Saunakierroksesta virkistyneenä jatkoimme mukavasti iltaa poukkoilemalla mökistä toiseen ja moikkaamalla kavereita. Kerran naapurimökkiin suunnatessamme jouduimme kuitenkin kummallisen äänekkään kylterilauman saartamaksi. Nämä lauman jäsenet ääntelivät johtajansa perässä fanaattisesti kumman tarttuvaa mantraa; Bisnestä…Bisnestä! BISNESTÄ! Tunsimme äkkiä hallitsematonta halua liittyä mukaan tähän kiertelevään sirkukseen, joten seurasimme liikehtivää massaa sen seuraavaan kohteeseen. Muutamassa minuutissa bileet olivat jo hyvässä vauhdissa, ja sekä tunnelma että mökin katto oli käsin kosketeltava ihmisten tanssiessa pöydillä ja sohvilla.

Sama meininki jatkui myös lauantaina, jolloin tämä Rukan excun anthemiksi muodostunut kappale viimeistään kantautui loppujenkin pörssiläisten korviin. Lauantai toi matkalle arvoisensa lopetuksen tooga- ja viini-illan sekä Ruka Villagessa samaan aikaan pyörivän Ruka Spring Break -tapahtuman merkeissä. Osa viettikin loppuiltansa ravintola Pisteessä seuranaan Alex Mattson ja muut suomalaiset DJ-lupaukset.

Kaikki hyvä päättyy aikanaan, tarkemmin sanottuna sunnuntaiaamuna klo 10. Tällöin vielä viimeisestä illasta uupuneina aloitimme mökkimme loppusiivouksen, jotta se lähtiessämme edes etäisesti muistuttaisi samaa kiinteistöä kuin tullessa. Hieman ennen puolta päivää viimeinenkin serpentiininpalanen ja beer pong-muki oli putsattu lattioilta pois, ja matka takaisin etelään pääsi alkamaan.

Nyt muutama viikko koettelemusteni jälkeen voin sanoa olevani täysin palautunut exculta ja melkein täysin palautunut vapusta, joista molemmista jäi erittäin hyvä fiilis. Laskettelulasien muotoinen haalarimerkkikin koristaa jo kokovalkoisteni etureittä, jossa se muistuttaa parhaasta mahdollisesta ensimmäisen opiskelijavapun lähtölaukauksesta (sekä ensi vuoden reissulle ilmoittautumisesta, johon valmistaudun kolmella eri herätyksellä sekä vähintään yhtä monella digilaitteella, ihan vain varmuuden vuoksi). Jos vaikka ensi keväänä saisimme paikan päällä lopulta selville, kenellä tosissaan on oikeesti rahaa ostaa bisnestä…

Ella Horttanainen, fuksi-16