Miten saada ensimmäinen oman alan työpaikka?
Miten saada ensimmäinen oman alan työpaikka?
Työmarkkinoilla on monia vääristymiä: työnantajat käyttävät hakijan aikaisempaa menestystä ennusteena tulevaisuudesta, hyvät henkilökemiat ajavat haastattelussa muiden tekijöiden edelle eikä hakijan taitoja voi käytännössä testata ennen palkkausta. Työnhakutaidot ovat eri taitoja kuin varsinainen ammattitaito, mutta onneksi kumpaakin voi harjoittaa. Jokainen tilanteesta riippumatta voi vaikuttaa melko suureen osaan omasta työnhaustaan.
Vaikka työnantajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, josta voi tehdä yleistyksiä, on olemassa tiettyjä lainalaisuuksia. Kannattaa muistaa, että joku toinen työnantaja arvostaa yhdenlaista kokemusta tai ominaisuutta, josta joku muu ei välitä yhtään. Työnhakijan tehtävä on etsiä itsensä kaltaista tyyppiä etsivät yritykset. Tässä muutama vinkki, joiden avulla voit vaikuttaa oman työnhakusi sujumiseen parhaimpaan suuntaan.
1. Sisäistä, että työnantajan suosikkitapa palkata ei ole hakemuksen saaminen
Kun uusi työpaikka syntyy, monesta työnantajasta paras tapa saada työntekijä on ylentää vanha työntekijä, tarjota osa-aikaiselle kokoaikatyö, palkata entinen työntekijä tai konsultti. Jos näitä ei löydy, työnantaja haluaa konkreettisen näytön siitä, että työnhakijalla on kyky tehdä kyseistä työtä. Tämä voi olla opiskelijalla esim. opiskeluajan ainejärjestöhommat, kurssiprojekti, harrastukset tai omat nettisivut. Seuraavaksi palkkaamispäätöksen tekevä henkilö voi etsiä suositteluja luotetulta jo työpaikassa työskentelevältä henkilöltä. Jos edellä mainitut keinot eivät tuota tuloksia, työnantaja saattaa ulkoistaa rekrytoinnin, mainostaa työpaikkaa jossakin kanavassa ja vastaanottaa CV:itä ja avoimia hakemuksia.
Työnhakijat etenevät tyypillisesti juuri päinvastaisessa järjestyksessä, missä työnantajat haluavat työntekijöitä etsiä eli lähettävät hakemusta ja cv:tä ympäriinsä kilpailtuihin paikkoihin sen sijaan että kysyisivät entisistä työpaikoista, tekisivät jonkin osaamisen todistavan projektin tai kyselisivät verkostoistaan työpaikkoja. Opinnot ovat parasta aikaa verkostoitua, sillä opiskelukaverit ovat myös mahdollisia tulevia työkavereita. Palkkaaminen on aina riski, jota työnantaja pyrkii prosessissa vähentämään.
2. Kohdista työnhakusi oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan
Vaikka väitettäisiin mitä, satojen hakemusten lukemisen jälkeen kaikki näyttää samalta. Mitä aikaisemmin hakemuksen lähettää, sitä paremmat mahdollisuudet on saada paikka. Käytännössä tämä tarkoittaa paria ensimmäistä päivää ilmoituksen julkistamisesta. HR-osaston tehtävä on karsia sadat hakijat muutamaan, joita voidaan haastatella. Hakemuksestasi etsitään suurennuslasilla jotain, minkä perusteella sinut voidaan karsia. Älä siis laita mitään tällaista hakemukseesi, esim. kokemuksen puute. Jos mahdollista, yritä lisäksi saada haastattelu suoraan henkilölle, joka palkkauspäätöksen tekee.
Pienet yritykset voivat olla helpompi tapa saada oman alan työpaikka ilman suhteita tai kokemusta, sillä kilpailu yhdestä paikasta ei ole niin suurta. Olin itse valinnut kurssin, jossa kävi vierailijaluennoitsija. Viittasin ja kysyin kesätyöpaikoista, ja sain pyynnön lähettää CV:n. Sen jälkeen pääsin haastatteluun, jossa olin luultavasti ainut hakija, koska työpaikasta ei oltu ilmoitettu missään. Satuin vaan kätevästi kysymään niihin aikoihin, kun yrityksessä oltiin mietitty että kesäksi tarvittaisiin apua. Tällä tapaa sain ensimmäisen oman alan kesätyöpaikkani.
Suurin osa uusista työpaikoista syntyy juuri pienyrityksiin, mutta rekryprosessi vie paljon aikaa, resursseja ja rahaa. Kannattaa hankkia esimerkiksi lista alle 50 henkilön yrityksistä tai työpaikoista tietyn kaupungin kauppakamarilta, ja tiedustella etsimiään työtehtäviä näistä paikoista. Pienyrityksessä voi olla myös mahdollista vaikuttaa omaan työnkuvaan ja yrityksen toimintaan enemmän kuin suuremmissa firmoissa.
3. Tutki itseäsi äläkä työmarkkinoita
Unelmatyöpaikka voi löytyä sillä tapaa, että Facebookin mainosalgoritmit päräyttävät uutisvirtaasi sinulle kohdistetun mainoksen. Unelmatyön löytäminen vaatii yleensä kuitenkin armotonta itsetutkiskelua. Kun olet selvillä mitä itse haluat ja olet etsinyt työpaikan sen sijaan että työnantaja löytää sinut, on paljon helpompi vastata kun työnantaja kysyy pomminvarmoja haastattelukysymysten klassikoita muodossa tai toisessa: ‘’Miksi haet juuri meille töihin?’’ ‘’Millä tapaa voit auttaa meitä haasteissamme?’’ ‘’Millainen henkilö olet?’’ ‘’Mikä sinut erottaa muista?’’ ja ‘’Onko meillä varaa palkata sinut?’’
Vaikka ei heti tietäisi minne on menossa, jokainen voi aiempaan kokemukseen perustuen sanoa jotain, mitä ominaisuuksia unelmatyöpaikassa olisi. Minkä tekemisestä nautit, ja mikä sinua kiinnostaa ja vetää puoleensa erityisesti? Millaisessa työympäristössä ja missä haluaisit sitä työtä tehdä, kenen kanssa? Miten se yhdistyy arvoihisi, tavoitteisiisi, vaadittuun vastuuseen ja palkkaan? Kirjoita, mitä ominaisuuksia unelmatyöpaikassasi olisi ja aseta ne tärkeysjärjestykseen, sillä luultavasti yhdessä paikassa ei ole aina kaikkea. Itseä kiinnostavat työn piirteet on hyvä tunnistaa, oli sitten sosiaalinen, luova, analyyttinen, käytännöllinen tai säännönmukainen.
4. Mitä tehdä jos sinulla ei ole kokemusta tai taitoja, tai et tiedä miten niitä tuoda esille?
Työnhaku on kuin sijoittamista, eikä kaikkia munia kannata laittaa yhteen koriin. Kannattaa oman alan työpaikkojen lisäksi etsiä myös yleishyödyllistä taitoja kehittävää työtä, kuten myynti- ja asiakaspalvelu. Jokainen on onnistunut ainakin kerran elämässään: milloin sai myytyä tietyn summan tai prosentin yli, tai teki asiakkaan todella tyytyväiseksi. Luvut, palkinnot ja asiakaspalautteet ovat konkreettisia, mieleenjääviä esimerkkejä työnantajalle.
Ainejärjestötoimintaan osallistuminen on loistava tapa löytää juttuaiheita haastattelussa. En ole yhdessäkään haastattelussa ollut mainitsematta mitä tein Pörssi Ry:n Firmamessuilla, Markkinointitiimissä ja erilaisia tapahtumia järjestäessäni. Jos minulla ei mitään kokemusta olisi, menisin esim. Monitieteelliseen Työelämäprojektiin, jossa tekisin jotain niin hyödyllistä että siitä ei voisi haastattelussa olla puhumatta. Vaihtoehtoisesti jokin muu järjestö, kurssityö tai harrastus voi toimia tarinoiden lähteenä.
Moni voi ajatella, että ei oikeastaan ole oppinut vielä mitään konkreettisia taitoja. Se ei ole totta, sillä suurin osa mistä tahansa taidosta on sovellettavissa jossain muualla. Täytyy vain kaivella hieman muistia, ja kirjoittaa ylös viisi tarinaa siitä kun onnistui. Ne voivat olla harrastuksista, vapaaehtoistyöstä, palkkatyöstä tai vapaa-ajalta. Tärkeintä kuitenkin on, että tarinan esittää STAR-menetelmää käyttäen: ensin selitetään tilanne (situation), mitä siinä piti tehdä (task), miten toimittiin (action) ja mikä oli lopputulos (result).
Entinen pörssiaktiivi ja Firmamessupäällikkö työskentelee Lissabonissa rahoitustuotteiten vertailusivustolla, joka on osa CompareGlobalGroupia. Lisävinkkejä saa kysyä LinkedInissä tai Facebookissa. Lue täältä lisää VertaaEnsin.fi:stä, minkä parissa nyt työskentelen!
Lähde: Bolls, N.R. What colour is your parachute? 2018.
Teksti: Pauliina Laitinen
Kuva: Shutterstock