Kopon elämää

Kopona on ihanaa. Kopo herää aamulla yrityssuhdevastaavan kainalosta ja laittaa kahvin kiehumaan. Katselee televisiosta uutisia ja pyörittelee päätään: työttömiä tohtoreita, tyytymättömiä professoreita ja ahtaalla olevia opiskelijoita. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa pyörä alle ja lähteä pelastamaan koulutus.

img_5774

Tänään kopo pääsee keskustelemaan yhdessä JSBE:n dekaanin, varadekaanin, pedagogisen johtajan ja hallintopäällikon sekä JYYn ja Pörssin edustajien kanssa kauppakorkeakoulun tulevaisuudesta. Se on välillä hankalaa. Pitää esittää tiedekunta mahdollisimman hyvässä valossa ja kerrotaan, miten hyviä ollaan tutkimuksessa. Se on hienoa, mutta riviopiskelijaa ei suoraan sanottuna kiinnosta.

Kopo tasapainottelee henkilökunnan ja opiskelijoiden intressien välillä, opetus ja tutkimus vetävät pitkää köyttä. Olo on kuin diplomaatilla – suurlähettilääksi saa tästä hommasta varmasti hyvät valmiudet. Kun vaan molemmat osapuolet vähän paremmin toisiaan ymmärtäisivät. Opiskelijat haluavat työelämän kannalta relevanttia koulutusta ja henkilökunta haluaa saada tutkimukselleen rahoitusta. Välillä nämä eivät ihan kohtaa ja siellä kopoa tarvitaan. Resurssit ovat tiukoilla molemmissa suunnissa: yliopistoilta leikataan ja opiskelijoilta leikataan. Kaksi ärtynyttä laitetaan yhteen ja pyritään luomaan valtakunnan tasokkainta koulutusta. Ei aina onnistu.

Kopo välillä myös opiskelee. Kokouksen takia jäi yksi luento välistä, mutta toisella on läsnäolopakko ja pitää poistua kesken mielenkiintoisimpien keskustelujen.

Luentojen jälkeen on vuorossa OPS-työpaja. Siellä käydään läpi koulutuksen kehittämispäivän antia. Oppiainevastaavat ja kopo vetivät loppupuolen Laajavuoren koulutuspäivästä ja koittivat saada henkilökunnan kanssa aikaan dialogia, jonka avulla päästäisiin ratkaisemaan niinkin fundamentaalisia kysymyksiä kuin kuka on vastuussa KTM-tittelin laadusta ja miten henkilökunta kokee itsensä ja suhteensa opiskelijoihin.

OPS-työpajasta siirryn pika pikaa Pörssin hallituksen kokoukseen alakertaan. Mukavaa kun henkilökunta on nyt Agoralla niin ei tarvitse könytä Mattilanniemen ja Ohjelmakaaren väliä. Fuksit ei tiiä.

Kolmen kokouksen ja yhden luennon jälkeen pääsen kotiin ihmisten aikaan, kuudelta. Kopohommat on usein aika- ja paikkasidottuja, joten hommia tulee tehtyä aamusta asti. Nyt on käynnissä Vuoden Opettaja –äänestys ja käyn tarkistamassa äänestystilanteen. Hyvältä näyttää, ennätysmäärä ääniä tulossa!

Mitä kopovuodesta jää käteen?

Kopovuodesta jää käteen semmoset muutosjohtajan ja diplomaatin valmiudet, ettei semmosia saa tän ikänen mistään. Kun yrittää edustaa jokaista Pörssin jäsentä ja pitää niitten eduista ja oikeuksista kiinni keskustelussa, jossa henkilökunta ei oo siun puolella, siinä tarvii palleja, mutta siinä kasvaa niin paljon, etten vaihtais tätä vuotta pois mistään hinnasta. Kopo ei oo helppo, kopo on kova.

-Fanni

You must be logged in to post a comment