HAKIJALLE

Verta, hikeä ja kyyneleitä

Kevät alkaa olla jo pitkällä, ja pääsykokeisiin lukeminen on monilla varmasti jo hyvässä vauhdissa. Kuitenkin lisämotivaatio ja vertaistuki on varmasti jokaiselle toisinaan tarpeen. Tämän vuoksi olen kirjoittanut omien kokemusteni pohjalta pienen ”info”paketin, joka saattaa helpottaa luku-urakkaa tai jopa lisätä motivaatiota. Teksti on tosiaan kirjoitettu (Jyväskylän) kauppakorkeaan lukemisen pohjalta, mutta neuvoja voi varmasti soveltaa myös muihin aloihin ja pääsykokeisiin.

Kirjoitin itse vuosi sitten omia luku-tuntemuksia ylös ja olenkin hyödyntänyt niitä tekstissä. Olisin itse ollut vuosi sitten innoissani, jos olisin löytänyt jostain omia fiiliksiä vastaavia tekstejä, joten toivottavasti tästä on jollekin hyötyä!

pääsykoe3

Vähän taustoja:

Opiskelen siis Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkea ei ole kuulunut kauppatieteellisten yhteisvalintaan, eli siihen on haettu eri kokeella, kuin muihin kauppatieteellisiin (esim. Vaasa, Oulu, Tampere jne). Vuonna 2015 Jyväskyläkin kuitenkin liittyy kauppatieteellisten yhteisvalintaan, eli tänä vuonna on viimeinen mahdollisuus päästä esimerkiksi kauppakorkean ainejärjestön Pörssi Ry:n järjestämälle täysin omalle valmennuskurssille!

Jyväskylässä voi hakea kauppiksen puolella kahteen pääaineeseen: taloustieteiden pääaineryhmä (jossa itse opiskelen) ja yleiseen taloustieteeseen (ent. kansantaloustiede). Taloustieteiden pääaineryhmässä pääaine valitaan vasta ensimmäisen vuoden keväällä ja valittavana on markkinointi, johtajuus, laskentatoimi, yrittäjyys ja ympäristöjohtaminen.

YO-kokeiden merkityksestä sen verran, että puolet otetaan sisään pelkän pääsykokeen perusteella ja puolet pääsykokeen ja yo-kirjoitusten yhteispisteillä. Mä ite pääsin sisään yhteispisteillä, vaikka oon melko keskiverto-oppilas. Ei siis oikeesti tarvii olla mitään seitsemää ällää sisäänpääsyyn, mutta kyllä niihin kirjoituksiin kannattaa panostaa, siitä voi olla suunnaton hyöty. Jos kuitenkin sattuivat menemään persiilleen nii no hätä. Sitten vaan pääsykokeisiin tuplapanostus!

Sitten itse kokeeseen ja siihen lukemiseen:

Tämä ei ole monivalintakoe (viimeistä kertaa)! Mun piti kokeessa mm. kirjata tilitapahtumia, kirjoittaa lyhyt essee ja muistaa aika monia listoja ulkoa. Tällainen koe testaakin osaamista paljon paremmin, kuin ne monivalinnat, eikä kompakysymyksiä tarvitse pelätä. Kannattaa katsella vanhoja pääsykokeita, ne on näkyvillä netissä. Itse kävin läpi ne useempaan kertaan ja se kyllä kannatti. Esimerkiksi se tilitapahtumien kirjaustehtävä oli ollut lähes jokaisessa aikaisemmassa kokeessa, joten osasin odottaa sitä tähänkin.

Pääsykoekirjoja oli viime vuonna kolme: laskentatoimen, johtamisen ja markkinoinnin kirjat. Ja kun jotakin nyt kuitenkin kiinnostaa se, onko pitkä matikka pakollinen, niin tässäpä tieto: ei ole! Itse olen sen lukenut ja se ehkä hieman helpotti ymmärtämistä joissakin asioissa, mutta laskut ei oo mitenkään vaikeita. Täytyy vain muistaa yksinkertaisia kaavoja ulkoa, muuten pärjää ihan perus laskutoimituksilla. Kokeessa ei saa käyttää laskinta, joten laskut ei voikkaan olla vaikeita. Mä tiedän useemmankin, joka on päässyt sisälle lyhyellä matikalla, eli no problem sen kanssa 🙂

Mä aloin lukemaan pääsykokeisiin muutaman päivän ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Luin ensin kaikki kirjat kerran läpi ja taisin samalla käyttää yliviivaustussia. Ekan lukukerran jälkeen en muistanut juurikaan, mutta siitä sai yleisen kuvan, mitä nyt ollaan opiskelemassa. Johtamisen kirja oli helpoin, koska siinä oli täysin samoja asioita, joita olin lukenut psykologian yo-kokeeseen. Toisen kerran luin kirjat ja kirjoitin hyvät muistiinpanot. Mulle jää asiat parhaiten mieleen itse lukemalla ja kirjoittamalla, vaikka noita muistiinpanoja en ton kirjottamisen jälkeen enää juurikaan lukenut, vilkuilin vaan välillä. Tässä muuten yks ote fiiliksistä tuolloin:

Tänään sain oikeen kunnon motivaatiopuuskan jostain, ja kuuden tunnin muistiinpanojen kirjoittelu sujui mukavasti. 12 sivua A4:sta sain aikaan melkeen 70 sivusta aihetta organisaatiokäyttäytyminen. Selkeytyi aika paljon asiat ekan lukemisen jälkeen, alan jopa ymmärtää jotain. Tuli oikeen semmonen fiilis, että minähän menen sisälle siihen hemmetin kouluun NYT, perkele 😀 Ei se auta kun lukea ja lukea ja opetella ja ymmärtää.”

Noi oli siis oikeesti tarkat muistiinpanot, osa asioista kopioitu suoraan kirjasta, vaikeemmat asiat kirjoitin omin sanoin ja omin pohdinnoin. Yritin yhdistää asioita toisiinsa ja hahmottaa kokonaisuudet. Muistaakseni luin kirjat kolmannen kerran tekemättä mitään muistiinpanoja tai viivauksia, neljännellä kerralla kirjasin ylös vain otsikot, teoriat ja listat niitä sen kummemmin selittämättä. Taisin sitten lukea vielä viidennen kerran kaikki kirjat läpi ja sen jälkeen vaan kertailin, katsoin vanhoja kokeita ja niitä asioita, jotka tuntui vaikeilta. Silloin aloin opetella oikeesti ulkoa ihan pikkujuttujakin. Tärkeintä on ensin opetella ja ymmärtää kokonaisuudet ja sitten vasta ne pienemmät yksityiskohdat.

pääsykoe

Jyväskylän yliopiston kauppakorkean oman ainejärjestö Pörssi Ry järjestää myös valmennuskurssin pääsykoetta varten. Mulla ei itellä ollut mahdollisuutta osallistua, koska en asunut lähellä jyväskylää ja olin sen järjestämisen aikana töissä. Mutta sieltä on mahdollisuus tilata (99e) itseopiskelumateriaali, johon on käytännössä tiivistetty kirjan tärkeimmät asiat. Mä ite hankin ton matskun ja siitä oli kyllä ihan sikana apua! En ois ikinä varmaan tajunnut joitain asioita ilman tota materiaalia. Sitä oli myös kiva lukea sillon, kun kirjat kyllästytti.

”Meinas tulla paniikki, kun selailin tänään itseopiskelumateriaalia ja rupesin miettimään, että kuinka mitenkään voin oppia ne kaikki, tai ees suurimman osan käsitteistä ja teorioista siihen mennessä. Onhan mulla tässä jo ihan hyvä pohja, oon kolme kertaa lukenut kirjat ja nyt selaillut ja kertaillut: hahmotan kokonaisuudet suurinpiirtein ja tiedän otsikoista, mitä teksti pitää sisällään, mutta nyt pitäis ihan tosissaan alkaa pänttäämään niitä käsitteitä. Varsinkin toi laskentatoimen kirja saa välillä harkitsemaan itsemurhaa (hehe), kun en ymmärrä vaikka kuinka luen. Mikä hemmetti on nettokassavirta? Ja niin edelleen…”

Asiaa on siis _paljon_ ja muistettavia listoja ainakin miljoona, joissa kaikissa sata kohtaa. Jokainen oppii kuitenkin eri tavalla, joten varmasti ei kaikkien tarvitse lukea kirjoja viittä kertaa… mä ite vaan halusin tehdä kaikkeni sisäänpääsyn hyväksi ja tunsin itseni sitä varmemmaksi, mitä enemmän olin lukenut. Mulla on nimittäin tapana välillä lukea haukionkala-tyylillä, joten tarvitsen useemman lukukerran. Aluksi luin ehkä 4h päivässä ja siitä lähdin hiljalleen kasvattamaan lukumäärää ja parhaimmillaan luin 6-8h päivässä. Toukokuussa mulla alkoi työt ja lukemiset väheni siihen 4h taas, joka meinas aiheuttaa mulle hermoromahduksen.

”Tää lukeminen tappaa mua hitaasti ja tuskallisesti sisältä päin. Koko ajan kun luen, iskee epätoivo, jos en muista heti kaikkia asioita. Oon kuitenkin useemman kerran käynyt noi kirjat läpi, eikö jo tässä vaiheessa ja tällä pänttäämisellä pitäis alkaa muistaa niitä yksityiskohtiakin…

Työpäivinä (joita on tällä viikolla ollut 5) en oo jaksanut lukea kuin neljä tuntia. Ei vaan yksinkertaisesti pysty. Aamulla menee kaks ja töiden jälkeen kaks tuntia, yhtään enempää jos yrittää, menee vaan haukionkala-lukemiseksi. Onneks oon kuitenkin alottanut lukemisen suhteellisen aikaisin, niin toi neljä tuntiakin on ihan ok. Varsinkin, jos luen vapaapäivinä sit vähä enemmän.”

Mulla meni siis ihan koko viime kevät lukiessa. Ihan tammikuusta asti, koska oli yo-kirjoitukset. Kannattaa henkisesti valmistautua siihen, että juuri muuta elämää ei oo. No ei vaan, pitääkin olla vastapainoa lukemiselle, muuten pää hajoo. Kuitenkin iso osa ajasta pitää käyttää lukemiseen, se on vaan hyväksyttävä. Mä en muista juuri mitään viime keväästä, muuta kuin terassilla auringonpaisteessa istumista ja lukemista (sain aika järkyt rusketusrajat heti toukokuussa).

Mä oon ehkä maailman pahin ihminen stressaamaan. Otan stressiä ihan kaikesta ja aivan liikaa ja tiedostan sen. Saan ehkä tän lukuprosessin kuullostamaan ihan hirveeltä, mutta sitä sen ei tarvii olla. Rento, rauhallinen mutta määrätietoinen asenne auttaa todella pitkälle ilman hermoromahdusta, joita mä meinasin toisinaan saada. Voin ihan rehellisesti kertoa, että toi kevät on ollut mun elämäni stressaavin ja pari iloista paniikkikohtaustakin mahtui väliin.

On todella tärkeää muistaa, miksi lukee, ja pysyä motivoituneena. Kannatta miettiä ne omat motivaattorit jo lukuprosessin alussa. Mulle yks suurimmista oli se, että poikakaveri asuu Jyväskylässä ja pääsisin (1,5v kaukosuhteen jälkeen) lähemmäs sitä. Tää oli sen verran konkreettinen asia, että se autto mua loppuun asti sillonkin, kun kaikki muu tuntu turhalta. Mä olin myös jo n. vuoden henkisesti valmistautunut siihe, että minähän meen kauppakorkeaan. Se oli oikeestaan ainut ala, joka ihan tosissaan kiinnosti. Kun sitten olin jo alottanut lukemisen, en halunnut heittää sitä hukkaan vaan luin vaan enemmän ja enemmän. Lukeminen oikeestaan lisäsi mun motivaatiota.

Ennen koetta ja sen jälkeen:

Varsinkin ennen koetta on tärkeetä uskoa itseensä, niin kliseiseltä kun se kuulostaakin. Mä pidin välillä semmosia hetkiä, että hoin vaan itelleni, että mä osaan ja mä pystyn, mulla on ihan samanlaiset, jopa paremmat mahdollisuudet päästä sisälle, kun kaikilla muillakin.

”Voin kyllä ihan rehellisesti sanoa, että en oo IKINÄ panostanut mihinkään näin paljoa 😀 koulussa oon päässyt aina helpolla ilman ihmeempiä lukemisia, kirjotuksiin luin kyllä, mutta suhteellisen rennosti verrattuna tähän. On se nyt kumma, jos ei tääkään panostus riitä kauppakorkeeseen pääsyyn. Tässä tää mun kevät nimittäin on mennyt ja tulee menemään. Mutta se on sen arvosta, ja vielä enemmänkin KUN pääsen sisään.”

Pääsykoe oli ehkä tähänastisenkin elämäni jännittävin tapahtuma. Olin panostanut siihen niin paljon, että en halunnut työn menevän hukkaan. Pelkäsin myös, että jännitän niin paljon, että se pilaa suoritukseni. Myönnän, että se saattoi hiukan huonontaa sitä, mutta olin psyykannut itseäni kokeeseen sen verran paljon, että suoriuduin tarpeeksi hyvin.

”Hymyilin kovasti, kun kävelin ulos pääsykoesalista. Jäi tosi hyvä fiilis kokeesta. Jotakin pikkujuttuja sieltä jäi puuttumaan, mutta omasta mielestäni meni hyvin! Toivotaan että se riittää. Jos ei, niin tiiän ainakin, että oon tehnyt parhaani ja antanut kaikkeni. Nyt en aio ajatella koko koetta tai koulua ennen kuin tulokset tulee! MÄ AION NYT LOMAILLA!!”

pääsykoe2

Tiivistettynä:

– USKO ITSEESI, se auttaa ihan oikeasti

– Mieti, miksi haluat tätä, mitkä on sun suurimmat motivaation lähteet? Kuvittele se hetki, kun saat tietää päässees sisään (se on muuten parempi hetki, mitä osaat ees kuvitella)

– Tee lukusuunnitelma (mä tein aina pariks viikoks eteenpäin kerralla) ja PYSY SIINÄ

– Lue sillä tavalla, jonka koet itsellesi parhaaksi. Jos muistat parhaiten ääneen lukemalla, nauhoita omaa lukemistasi ja kuuntele myöhemmin (mä kokeilin tätäkin). Jos taas olet visuaalinen oppija, piirrä kaavoja, kirjoita, käytä värejä jne. Löydä se oma paras tapa oppia.

– Jos tuntuu, että mitään ei jää päähän, eikä lukemisesta oo sillä hetkellä hyötyä, pidä taukoa. Muista pitää myös silloin tällöin välipäiviä lukemisesta.

– Ei se määrä vaan se laatu! (En ole tainnut vielä itsekään oppia tätä…)

– Ja vielä kerran, usko itseesi ja taitoihisi! Jos mä pystyin tähän, kuka vaan pystyy!

Olen 94-syntynyt, lukion jälkeen suoraan vieraaseen kaupunkiin yliopistoon lähtenyt tyttö. Alunperin kotoisin Suomen nuukimmasta kolkasta, Laihialta (sijaitsee muuten Vaasan vieressä, jos ei paikkakunta muuten sano mitään).

Jätä vastaus